Pylkkö Osmo (Lemi)

Mandatumin LIFE-asiakasjulkaisussa “Rahat ja henki 1/2010″ HKKK:n vuoden kouluttajaksi valittu Ben Nothangel opastaa organisaatioita neuvottelun taidossa:

“Luonnonlahjakkuus helpottaa neuvottelutilanteissa menestymistä, mutta Ben Nothnagel ei näe lahjakkuutta pelkästään positiivisena asianan. – Jos olet pelkästään lunnostaan hyvä, et välttämättä koe tarvetta kehittymiseen … Vinkit neuvottelijoille ovat seuraavat: varaa riittävästi aikaa, tutki taustat kunnolla, tutustu vastapuoleesi ja kirkasta omat tavoitteesi … Monet epäonnistuvat siksi, että ihmiset antavat käytöksensä toimia autopilotilla, Nothnage toteaa. Oman käyttäytymisen hallinnassa auttaa tunneäly: kyky lukea neuvottelutilannetta ja sen vaikutuksia eri osapuoliin sekä taito sopeuttaa omaa käytöstään tilanteen vaatimalla tavalla. – Minulta on kysytty, miksi omaa käyttäytymistään pitäisi neuvottelussa muokata vastapuolen mukaan. Vastaukseni on, ettei tarvitsekaan, mutta tällä tavoin omat tavoitteet on helpompi saavuttaa.”

Artikkeli sisältää paljon muutakin hyödyllistä, mutta todettakoon vielä yksi asia:
“Monikulttuuriset työyhteisöt ja globaali toimintaympäristö tuovat omat haasteensa nuovottelujen onnistumiselle.  Eri kulttuureja kohdattaessa on kiusaus sortua yleistyksiin. – “Kaikki amerikalaiset eivät ole ulospäin suuntautuneita…Jos menet neuvotteluun olettaen, että vastapuolesi käyttäytyy kulttuuritaustansa mukaisesti, epäonnistumisen vaara on suuri … Yleistyksen sijaan kannatta keskittyä neuvottelukumppanin käytöksen tarkkailuun.”

Lemi kokoomus juhli 80-vuotista taivalta Tapiolassa arvovierasten kera. Ministeri Häkämies piti juhlapuheen. Historiikin oli laatinut Juhani Heino. KD:n valtuustoryhmä kävi onnittelemassa, toivottamassa menestystä ja kiittämässä Lemin eteen tehdystä työstä juhlivaa yhteistyökumppania. Yhteistyötä Lemin puolsta tarvitaan jatkossakin!

Hevosmiehet kertoivat ja näyttivät valokuvin käytäväkeskusteluin, kuinka Talvisodan päättymistä muisteltiin edillisin päivin paikallisin voimin tarkoin harkituissa kohteissa.

Kun ei kuukkelia saanut kuvattua riittävän läheltä täytyi tyytyä näkymiin Aavasaksalta. Vaaran huippua ei ole hyodynnetty talvisin vaan kylmä näköalatorni ja keisarin huvila on ainoat nähtävät – ja tykkilumi oksilla.

Kokemus tämäkin:
-Firman työseminaarissa 3 päivää Ylläksellä Röhkämukassa. Ikkunasta voi seurata kuukelipariskunnan seurustelua. Kuva täytys saada vielä, niin tulisi piste i:n päälle tälle seminaarille.

Global seismic hazard map näyttää kartan muodossa 10% todennäköisyyden sille, että 50 vuoden aikana tapahtuu kartan väritystä vastaava seisminen toiminta. Chile,  josta mainitsin 24.2., tapahtui tuo tilastollinen ylitys viimeisimmän uutisen mukaan. Santiagon(merkittu kuvassa) lähellä sijaitseva Conception koki suurta tuhoa. Suurinpiirteinen yhtä kaukana on erään työmaamme tankit, ja hermostuneena seuraan, mitä vahinkoa mahdollisesti tehdasalueella on tapahtunut – tarkempaa tietoa en ole vielä saanut.

(lähde: Global seismic hazard map, 1999)

Haitin “jälkijäristyksistä” ei juuri puhuta enää. Lähetyslääkäri Marja Rantasen korvaan kuiskasi orpo lapsi tuhoalueella:  “Minulla ei ole ketään!” . Kuuleeko kukaan Suomessa näitä kuiskauksia vai pitäiskö huutaa?!

Lumettomilla alueilla putket(uudet ja vanhat) paukkuvat syvälle tunkeutuneen roudan takia. Suomessakin kinostaa katoilla ja maassa.  Eilen poistin lunta katolta, kun oli normikuorma kasassa. Voisko luononvoimien varalle varautua? No voi – ainakin osittain -yritän tehä juuri tarjouslaskelmia maanjäritysnormien mukaan Chileen.

Mitä tulee kattoihin, kannattaa siis pienentää taakkaa ja varmistaa, ettei vesi pääse tiivistymään katveisiin: normit eivät huomioi vesikuormaa katoilla(unohdettu).  Kun nuo kattotuolit paukkuvat, kannattaisi ajatella, ettei jatkuvan vaurioitumisen efekti pääse tapahtumaan. Jos joku tuoli pettää, tulee virekkäisille mahdollisesti +50% kuormanlisäys. Tätä tarkastelua eivä normit osaa vaatia; ja jos dominoilmiötä ei huomioida, terveetkin kattotuolit pettävät todennäköisesti, vaikka yhdessä olisi vain valmistusvika. Onneksi Lemin kunnalla ei ole raskaasti kuormitettuja kattoja?!

Jälkikommentti: mittasin lumen painoa illalla ja sain 1 litran vettä 4.5litrasta lunta=222kg/m2. Lumi oli otettu katon pinnasta hieman kovettuneesta sellaisesta.

VR saa kivimiehet kirmaavat niityillä mutta ei junia talvisin. Pitäiskö talviliikenne lopettaa, ettei imagotappioita tule julkiselle liikenteelle. Eilen illalla konsernijohtajamme vartoi Joensuun junaa Lappeenrannassa ties monta tuntia, ja epäselväksi jäi, tuliko juna koskaan. Lunta ei juurikaan tullut, joten syy on jossain muussa. No mahdollisesti lumikiteet kiskolla aiheuttivat ongelmia.

Sanovat tänään ES:ssa, että pakkanen heikentää älyä. Oli hieman kylmä olo eilen tarkastuslautakunnan palaverissa vanhalla kunnantuvalla, ja kylmä on ollut välillä firman konttorissa, kun tietokoneohjattu lämmönohjaus on kaatunut(Windows). Toivottavasti ei tullut tehtyä huonoja päätöksiä tai työtä ylipäätänsä. Mutta jos tuli, pakkasta voi syyttää aina…

Mitä tulee vanhan viraston lämpöihin, niin tietysti on kestävän kehityksen mukaista, että vähän käytettyä taloa ei lämmitetä liikaa. Toivon, että uudet virastotilat valmistuvat ripeästi, että virkamiehet ja luottamusmiehet  saavat mukavammat työskentelytilat, vaikka vanhukseenkin joudutaan turvautumaan kokouskäytössä vielä pitkään.

Valtioneuvoston periaatteellisen kannanoton mukaan on tavoiteltava, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Tavoite ei synny kuitenkaan valtioneuvoston periaatepäätöksillä, vaan käytännön työllä päivittäisten arjen ongelmien, huolien ja riskien hallitsemiseksi. Tämä työ ei onnistu toimimalla erillisesti, vaan se tarvitsee moniammatillista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Kuntien turvallistyötä on kehitelty tuoreissa selvityksissä; mm. alla on eräs maininnarvoinen opinnäyte.

Leppänen, Juha: Kunnan turvallisuustyön rakennetta kuvaava malli. Laurea-ammattikorkeakoulu 2009.
”Osallisuus ei ole sitä, että osallistuu johonkin, vaan sitä, että syntyy kokemusta siitä, että kuuluu johonkin – vaikuttaminen ja vastuu”
(osallistujan kommentti sisäisen turvallisuuden seminaarissa 29.1.2009)

“…Tutkimus on kuitenkin perusrakenne tulevalle kirjalle liittyen kuntien turvallisuustyön johtamiseen. Tutkimus on luonut alustan, jolle kyseinen teos rakennetaan. Itse teos tulee olemaan ensimmäinen kuntien turvallisuustyöstä kirjoitettu tietokirja, joten se tulee ainakin tyydyttämään sen tietotarpeen, joka kuntakentällä aihepiirin osalta vallitsee.” (bloggaajan alleviivaus ja lihavoima)

Odottelen pioneeriteoksen ilmestymistä…

Joukko lemiläisiä, aika iso, treenaa Lasse Heikkilän “Suomalaista messua” Lemin kirkon sakastissa perjantai-iltaisin tarkoituksenaan esittää teos 23.4. Työtähän se teettää, mutta kuoronjohtaja Seija uskoo asiaan.

Yksi messun lauluista “Eri tuuli” puhuu toisesta tuulesta, joka tempaa matkaansa, jos sille matkalle suostuu.

Kun tätä tuulta mietin ja sen tehtävää Lemillä, nousi mieleen arvostetun evankelistan Hilja Aaltosen(s. 27.9.1907) visio heräämisestä. -Ihmisellä on syvä kaipaus. Ihminen on saanut kaiken, mutta on niin turvaton. -Kenelläkään ei ole aikaa kuunnella ja itkeä itkevän kanssa. -Odotan sadetta. Tämä aika on niin uuvuttavaa ja väsyttävää. -Odotan, että herätys alkaa ison kirkon piiristä. Se alkaa arvokkaasti, hiljaisena, mutta voimakkaana tuulena…
(Lähde: Hilja Aaltosen mietteitä Uusi tie-lehden nrossa 41/2007)

Marko Kantomaa väitöstilaisuus 13.2. Oulun yliopistossa puoltaa liikuntaharrastusten monia myönteisiä vaikutuksia. Englanninkielinen väitöskirja “Liikunnan vaikutus nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen” oli myös näkyvästi uutisissa tänään klo 12.
“…tutkimuksen tulokset osoittavat, että vähäinen liikunta on yhteydessä nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin sekä huonoon koettuun terveyteen, kun taas liikunnallinen aktiivisuus liittyy hyvään koulumenestykseen. On mahdollista, että monipuolisen, ikä- ja kehitystasolle sopivan liikunnan avulla voidaan edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä koulutuksellisia edellytyksiä.”

Laskiassunnuntaina muistettava siis ulkoilu!
linkki väitöskirjaan