Pylkkö Osmo (Lemi)

Näitä lyhyen listan valtuustoja on silloin tällöin. Vuoden ensimmäinen on taputeltu.

Valtuuston puheenjohtajisto valitaan vuosittain sovituin nimin. Puheenjohtajana jatkaa Juha Junnonen, varapuheenjohtajinaan Marjo Huuhilo ja Juha Koivisto. Onnea tehtävään!
Kiinteistö Oy Lemin vuokratalojen lainoja järjesteltiin uudelleen myöntämällä omavelkainen takaus Kuntarahoitus Oyj:n myöntämälle lainalle. Järjestelyllä saadaan kiinteistöjen hoitoon vuosittain enemmän käyttövaroja pienemmin vuokarankorotuksin. Vastapainona kasvaa kunnan takausvastuut tuplasti. Päätöksen valmistelussa näkyi hyväntasoinen kolmen vaihtoehdon vertailu – signaali uudesta valmistelukulttuurista Lemillä. Valmistelija Pitkänen Lemillä vastannee vähintään kolmea viisasta idän miestä!

Lemin kaavoitettujen vesistöjen rantakaavaan hyväksyttiin 11 muutosta virallisen prosessin mukaan yhdellä valtuuston nuijankopautuksella.

Teknistä osastoa pitempään hiertäneen henkilöstöongelman yksi sivujuonne oli valtuutettu Matti Lehtosen ongelmaan liittyvän aloitteen käsittely. Valtuustotason päätös on nyt sitten sorvattu koko rettelöstä kirjalliseen muotoon. Sanat on sanoja mutta lopussa seisoi: “…tavoiteena, että ongelmat poistuvat.”

Muissa asioissa Keskustan valtuustoryhmä jätti aloitteen Suomen Kuvalehden vuotaman uuden kuntakartan johdosta. Hannu Hakosen Lemin päättäjille suunnattu “liikuntapäiväaloite” Kotalahdessa ammuntoineen sai kaikki valtuutetut mukaan allekirjoittamaan aloitteen. Onko kysymyksessä peräti peitenimellä tapahtuva suojeluskunnan uudelleenherättäminen vaiko Lemin rajojen aseelliseen puolustamiseen liittyvä rekrytointi ja harjoitus tasavallan hallituksen joukkojen kuntahyökkäystä vastaan. Urheilugaala-iltana liikuntaa sopii käyttää hyvään tarkoitukseen.

Itse vielä uskalsin epäröiden ääneen toivoa, josko VT13:n varrella olevat rapistuneet kuntarajaa ilmoittavat perunankukkavaakuntakyltit voitaisiin vielä ehostaa. Pistävät päivittäin ikävästi silmään kuntonsa puolesta ohi ajaessa. Tähän toiveeseen kirvoitti valtuutetuille ennakkoon pöydälle jaetut vaakunapinssit. Mutta olivatkohan viimeiset Lemillä jaetut, kyselin huolestuneena!

Lappeenrantalainen Huttusten lähetykselle syttynyt pariskunta oli Lemin seurakunnan lähetysjuhlan vierailevina puhujina jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntakodissa. Edellinen vierailu oli loppusyksystä 2010.

Pertti ja Heljä ovat seuranneet Israelin tapahtumia vuosikymmeneniä: Lähetysseura, TV7, lehdet, ystävät, Skype ja omakohtaiset tuttavuudet ovat toimineet pääyhteydenpitovälineinä pyhään maahan nykyisin.

Israel-piiri toimii Lpr:ssa joka toinen viikko. Kirkollisissa ilmoituksissa on tästäkin piiristä lisää tietoa. Huttuset ovat tehneet työtä pääosin Suomen Lähetysseuran kautta (SLS v.1925-) ennenkaikkea kristillisten järjestöjen kautta. Se on käytännössä paikallisten kristittyjen tukemista. Huttuset toimivat 12 v lähettinä Israelissa (1969-) ja sen jälkeen oli vielä yksi vuosi YK:n mandaatin kautta. Lähetysseuran lähetyskeskus toimii vanhassa rakennuksessa keskeisellä paikalla Jerusalemissa. Messiaanisia juutalaiskristittyjä on 10 000-12 000, arabikristittyjä 100 000. Yhteensä eri kansojen kristikunnan edustajia voi laskea olevan 150 000. Pelkästään Jerusalemissa kerrotaan palvelevan runsaat 40 piispaa ja patriarkkaa, pienemmistä laumanpaimenista puhumattakaan, missä kristittyjen lukumäärä on pysynyt viime vuodet samana n. 50 000:na. Monilla pienillä paikkakunnilla, kuten Betlehemissä kristitty väestö on muuttanut paljolti länteen.

Lemin seurakunnan kummikohteita ovat Makor HaTikva ”Toivon lähde”, kristillinen 130 oppilaan hebreankielinen peruskoulu. Toinen seurakunnan kummihohde on Ebeneserin vanhainkoti, jossa juutalais- ja arabikristittyjen vanhusten on hyvä viettää vanhuudenpäiviään. Kummityöstä voi saada tietoa mm. Lähetysseuran kautta.

Huttuset esittelevät kuvassa Hanukka-juhlaan liittyviä lahjoja. Joulu sattui nyt juutalaisten Hanukka-juhlan kanssa samaan aikaa. Hanukka on ilon juhla, jota vietetään makkabilaiskapinan aikana tapahtuneen, välillä häpäistyn Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen (165 eKr) aikana tapahtuneen öljyihmeen muistoksi (1 Makkab. 4:59; Joh. 10:22).

Hanukka-kynttelikössä on kahdeksan kynttilää, jonka 8. kynttilä on avustaja, jolla sytytetään loput kynttilät.

Tänään illalla sähköt poikki 3 tuntia. Kohta sähköjen tulon jälkeen lakkasi vedentulo. Toivottavasti vesilaitoksen päivystys saa asian kuntoon. Meillä varauduttiin ottamalla 4 litraa sentään kannuihin. Kiitos toimeliaalle vaimolle. Netti ei pelaa, kuin mokkulan kautta.

Klo 6-22 päivystää vesilaitosta 020 1776236
klo 22-6 päivystää vesilaitosta 0400 659206

MEP Hannu Takkula kertoi tänään vierailustaan Romaniassa ja Unkarissa viime viikonpulla. Hän oli saattelemassa Operaatio Joulun Lapsi-keräyksen antia yli, 16 000 pakettia rekkakuljetuksena, Romanian köyhille perheille Patmos-lähetyssäätiön keräyksen tuloksena mukananaan Patmoksen toiminnanjohtaja Pirkko Säilä puolisonsa kanssa. Romaniassa avustustyö on saanut alkunsa 1993 Billy Grahamin järjestön alkuunsaattamana ja Suomalaiset ovat osallistuneet siitä saakka laajan rintaman tukemanana  Samalla reissullaan Hannu kävi Unkarissa tapaamassa maan johtoa. Selvisi samalla huolestuttava asia, että uusi uskontolaki on päättämässä valtion tukia pitkään toimivilta kristillisiltä kirkkokunnilta. Puhuttuaan asiasta eri tahojen kanssa, oli seurauksena, että asiaa harkitaan uudelleen. Kiitos Euroopan parlamentille, että se sai asiaan toivottavasti korjaavan ohjausliikkeen MEPpimme välityksellä!

Haastattelun lopuksi Hannu Takkula kertoi, että tuttu joululaulu “Varpunen jouluaamuna” on soinut mielessä entistä puhuteltavampana näinä päivinä. Seuraavat sanat puhukoon puolestaan:
“En mä ole, lapseni, varpu tästä maasta,
olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.”

Kunnankamreeri Pentti Pitkänen todisteli talousarvion 2012 tiukkuutta mutta oletettavaa tasapainoisuutta. Odotetaan, että tietyt reunaehdot täyttyvät kuten verotulojen kasvu +1.6% ja lopullisten valtionosuuskertoimien  muotoutuminen sellaiseksi, että +40000 euron lisäys sieltä puolen olisi saatavissa.

Eri puolueet pitivät lyhyitä ryhmäpuheenvuoroja. KD:n puolesta lausuin toiminnallisiksi haasteiksi ensi vuodelle seuraavat:
-yhteistyön on pelattava. Esimerkiksi Iitiän uuden päiväkodin rakentamisessa, joka rahoitetaan kokonaan velalla, on odotettava, että kunnahallitus, tekninen toimi ja suunnittelu- ja rakennustoimikunta tekevät saumatonta yhteistyötä. Päiväkodin on tarkoitus valmistua elokuussa 2012.
-toimivat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalvelut.
(Eksoten johtoporras tj Pentti Itkosen johdolla oli paikalla klo 17-18.30 strategian jalkautusreisulla Lemillä juuri ennen kokouksen alkua kertomassa tulevia mm. sitä, että Lemillä keskityttäisiin eritoten vanhusten palveluasumiseen)
-kiinteistöjen ja kunnallistekniikan rakentamisen ja kunnossapidon on alettava olla hanskassa
-hallittu henkilöstön vaihtuvuus. 2011 on ollut melkoinen härdelli tässä suhteessa – toivottavasti jatko sujuu paremmin
-investoinneissa on edetty takakenossa tänä vuonna. Toivottavasti kunnanhallitus pystyy tukemaan teknistä tointa niin, että se selviytyy taakastaan, joka sille on asetettu tulevalle vuodelle

Talousarvioon kirjattiin lausuma, jonka mukaan Oravanpesän sisäilmaongelma rakenteelliset syyt eliminoidaan v. 2012 aikana. Toivottavasti laitoksen henkilökunta saa lopultakin jatkossa hengittää puhtaampaa ilmaa! Tarkastuslautakunta on myös perehtynyt asiaan viime viikot ja oli yksi aktiivinen asian kuntoonsaattamisen puolestapuhujia.

Olavi Punkka johdatteli kokouksen päätteeksi kaikki laulamaan “Me käymme joulun viettohon”. Sen jälkeen maittavat torttukahvit tarjottiin kujan toisella puolella viraston kahviossa.

Katsoimme vaimoni kanssa Koivusalon Sibeliuksen Nuijamiehessä, kun sen oli ensimmäistä kertaa Suomen teattereissa. Elokuvasta välittyi musiikin ohella kansallisen heräämisen sanoma. Jälkimmäisen kerronnassa elokuvassa onnistuttiin mielestäni hyvin. Kiitos Sibeliukselle Finlandiasta ja sävellyksistä ym. Ainolassa tulee jokaisen suomalaisen vierailla joskus ja muissakin Tuusulanjärven rannassa olevissa kulttuurikohteissa mm. Halosen ajateljeessa.

Lemin itsenäisyyspäivän virallisista juhlallisuuksista on vain muutama tunti, mutta juhla on nyt jo historiaa ja siitä itselleni kertauksena jotakin päiväkirjaani kirjailen, jos taidan oikein muistaa. On hyvä joskus pinnistää muistiaan.

Jumalanpalveluksessa pastori Lassi Suihkonen muistutti, kuinka nuori Suomen itsenäisyys on. Keskuudessammme elää ihmisiä, jotka ovat nähneet koko itsenäisyytemme ajan -94 vuotta. Lemin kirkko, joka rakennettiin Ruotsin vallan aikana, on nähnyt Venäjän vallan ja koko itsenäisyyden ajan, muistuttaa meitä siitä kuinka ajattomia Jumalan säädökset ovat ja kuinka riippuvia ihmisten aikaansaannokset niistä ovat. Kirkon alttaritaulun päällä on jakeen Ps. 96:9 vanha käännös: “Kumartakaat herraa pyhässä kaunistuksessa; peljätkää häntä kaikki maailma!” (Ingmannin käännös 1858). Mooseksen 5.kirjan viesti on mm. kun kansa pelkäsi Herraa, niin muut kansat pelkäsivät ja kunnioittivat tuota kansaa, kiteytti saarnaaja. Mitähän Mooses lausuisi nähdessään Suomen tänä päivänä, tuumaan.

Lemin ja Savitaipaleen mieslaulajat veisasivat kirkon sisällä ja ulkona miehekkäästi. Sankarihaudalla kunta, sotainvalidit, veteraanit ja reserviläisjärjestöt laskivat seppeleet.

Pääjuhlassa musiikkia tarjosi Hanna Oikkonen, Metku-kuoro, Lemin haitaripartio. Mari Junnonen säesti yhteislauluna vedetyn Maamme-laulun perinteiseen tapaan juhlan päätteeksi. Runosta vastasi Sirkku Heimonen. Valkokankaalla esiintyi taitava laulaja muinoin taltioidussa filmissä. Olikohan se: Laulu synnyinvuorelle (1964). Ohjaaja: Olavi Puusaari. Valmistumisvuosi: 1964. Maa: Suomi. Laji: Lyhyt fiktio & dokumentti, kansatieteellinen elokuva.

Kunnanvaltuuston pj Juha Junnonen lausui tervehdyssanat, kertoi sotiemme perinnejärjestojen kuulumisista ja totesi mm. että itsenäisyys on myös vuorovaikutusta.

Juhlapuheessa Sotainvalidien Veljesliiton Lappeenrannan alueen veljespappi Jorma Taipale luotasi taidokkaasti itsenäisyytemme polkua ja painotti sitä, että se lopullinen itsenäisyys on ollut tulosta pitkän kehityksestä ja halusta päättää omista asioistaan. Lemin kirkkokin rakennettiin pyrokraattien vastustuksesta huolimatta lemiläisten voimin. Jo v. 1415 alkunsa saanut Lappeen seurakunta juhlii pian 600. vuottaan ja toimi aluksi myös lemiläisten kaitsijana. Lähikuntien sotainvalidijärjestöt joutuvat ikääntymisen seurauksena yhdistymään Lappeenrannan organisaatioon, mutta se ei ole merkki siitä, etteikö apua ja tukea ja ystävätyötä tarvittaisi nyt ja jatkossa. Päivittäin veteraaneja poistuu keskuudestamme n. 20. Annetaan heille kunnioitus ja arvoisensa vanhuus. Valtion talousarviossa on tässä vaiheessa karsittu kuntoutusrahoista – se ei ole oikein, totesi Taipale.

Tilaisuuden päätyttyä ostin uunituoreen Kaija Lankian teoksen “Pisnesmiehiä Lemillä”. Siihen paneudun kohta.

Toisena adventtina ei vieläkään lunta. Pitäisi olla iloinen, ettei lunta tarvitse luoda. Kaipaisin hieman pakkasta ja 5cm lunta. Vähentäisi tuota märkäkauden koiran tassujen puhdistusta lenkkien jälkeen. Toisaalta hyvä, että pääsee vielä Kotajärven maauimalaan polskuttelemaan.

Ilahduin Välikankaan tienvierusten puolesta, kun kunnan toimesta on raivattu viikolla tiealueen laitamilla häiritsevä pikkupuusto. Kiitos tekniselle toimella! Tiedottivatkin siitä pari viikkoa etukäteen. Nyt on turvallisempaa eritoten risteysten ja mutkien tuntumassa.

Kirkossa saarnassa puhuttiin tekemisistä. Siitä sitten itse myös lisää pohtimaan. Rakkauden teot ja hyvät teot voivat saada paljon hyödyllistä aikaan, niin tekijälle kuin teon kohteelle. Teot voivat nousta laajasta motiivikentästä. Kristuksen rakkauden vaikutuksesta voi meissä seurata tekoja, joilla on vaikutusta ehkä hyötyjän kannalta enemmän. Saatamme toimia tietämättämme oivallisemmin kuin totutun kaavan mukaan touhuillessa. Moninaisista sinä huolta kannat, Jeesus Marttaa hieman valisti.